May 23, 2010
May 20, 2010
Kyllä äiti tietää
Huh millainen viime yö oli! Eipä tarvi miettiä, olinko oikeassa allergiaepäilyissäni. Oireet palasivat semmosella rytinällä, että eipä paljon nukuttu. Vekaran nenä meni ihan tukkoon, vatsaan sattui niin että hän oli välillä ihan kippurassa, maito lensi kaaressa syönnin jälkeen ja kakka oli vihreää. Oh nou.
Lääkäri piti asiaa sitä myöten selvänä ja kirjoitti Kelan vaatiman B-lausunnon. Toivottavasti menee läpi, omakustanteisena vekaran allergiamaito maksaa nimittäin 8 euroa litra! Vekara sai myös voimakasta antihistamiinia, joka toivottavasti avaa nenän ja helpottaa muutenkin ipanan oloa.
Joten se on nyt pysyvästi ei maitoa meidän taloudessa. Toivon todella, että oireet helpottavat pian, ei oo kiva kun vekara itkee melkein koko ajan - ollaan aika väsyneitä koko jengi. Jollain aikavälillä pitäis päättää jatkanko imettämistä rajoitetulla ruokavaliolla, mutta mietin sitä sitten, kun saadaan tilanne rauhoitettua ja vähän levättyä.
Seuraava kontrolli lääkärissä on elokuun alussa. Siihen saakka mennään ihan normaalisti ruokakokeiluissa eteenpäin, tänään maisteltiin mustikkaa. Seuraava altistus maidolle tehdään varmaan lähellä vuoden ikää - toivotaan, että yliherkkyys iän myötä häviää.
Onneksi on vaan allergiaa eikä mitään sen vakavampaa kuitenkaan.
Lääkäri piti asiaa sitä myöten selvänä ja kirjoitti Kelan vaatiman B-lausunnon. Toivottavasti menee läpi, omakustanteisena vekaran allergiamaito maksaa nimittäin 8 euroa litra! Vekara sai myös voimakasta antihistamiinia, joka toivottavasti avaa nenän ja helpottaa muutenkin ipanan oloa.
Joten se on nyt pysyvästi ei maitoa meidän taloudessa. Toivon todella, että oireet helpottavat pian, ei oo kiva kun vekara itkee melkein koko ajan - ollaan aika väsyneitä koko jengi. Jollain aikavälillä pitäis päättää jatkanko imettämistä rajoitetulla ruokavaliolla, mutta mietin sitä sitten, kun saadaan tilanne rauhoitettua ja vähän levättyä.
Seuraava kontrolli lääkärissä on elokuun alussa. Siihen saakka mennään ihan normaalisti ruokakokeiluissa eteenpäin, tänään maisteltiin mustikkaa. Seuraava altistus maidolle tehdään varmaan lähellä vuoden ikää - toivotaan, että yliherkkyys iän myötä häviää.
Onneksi on vaan allergiaa eikä mitään sen vakavampaa kuitenkaan.
May 19, 2010
Ihana kesä
Raskaana ollessani kuvittelin, että lapsen kanssa kotona oleminen on elämän välitila, pysähtynyt hetki, jolloin muu maailma jatkaa menoaan ilman minua.
Onneksi olin väärässä. Koko maailman napa on täällä kotona. Se jokeltaa lattialla ja nauraa ääneen, kun jompi kumpi meistä aivastaa. Lapsen kanssa yksikään päivä ei ole merkityksetön. Auringon noususta auringon laskuun halataan, lohdutetaan, pidetään käsistä ja hymyillään kuin Hangon keksit.
Elämä on tässä ja nyt.
May 18, 2010
Passikuvassa ei hymyillä
Nyt on vekarakin varustettu omalla passilla, ja jengimme on entistä ehompana valmiina uusiin seikkailuihin.
Passikuvan ottaminen sujui ammattivalokuvaajalta ensi yrittämällä, tosin ipana näyttää ihan Alice In Wonderland -leffan Dweedledeeltä - mutta ei se mitään.
Ipana sai perheestämme ensimmäisenä biopassin, joka periaatteessa on voimassa viisi vuotta. Käytännössä passi kelpaa niin kauan kuin vekaran tunnistaa kuvasta, mikä pahimmassa tapauksessa tarkoittaa passin uusimista vuosittain. Päätöksen tekee poliisin mukaan viime kädessä tullimies, joten riskejä kannattaa välttää, ettei jää ns. rannalle ruikuttamaan.
Lapsosen passin hakeminen sujui sangen kivuttomasti, kun varasimme etukäteen ajan poliisin nettisivuilta. Tosin paikan päällä selvisi, että myös jommalla kummalla vanhemmista olisi pitänyt olla passi mukana, ajokortti kun ei kelpaa henkilöllisyyden todistamiseen. No arvatkaa oliko. Ystävällinen virkailija teki äidille henkilöllisyyden tunnistamisen, mikä tarkoitti kymmenen minuutin kuulustelua, jonka aikana piti muistaa ulkoa vanhempien syntymäpäivät, edelliset osoitteet ja muuttovuodet, isovanhempien koko nimet ja miehen henkilöturvatunnus. Muun muassa. Himppasen meinas tuskan hiki nousta pintaan, mutta onnistuin vakuuttamaan, että minä olen juuri minä.
Reissuista enemmän tarinaa matkablogimme Halpamatkojen puolella, sinne vaan lukemaan jos menneet ja tulevat matkat kiinnostavat. Blogiin on taltioitu ajatuksia ainakin Kaakkois-Aasian maista, muutamasta Euroopan kaupunkikohteesta sekä automatkoista Ranskassa ja Italiassa.
Passikuvan ottaminen sujui ammattivalokuvaajalta ensi yrittämällä, tosin ipana näyttää ihan Alice In Wonderland -leffan Dweedledeeltä - mutta ei se mitään.
Ipana sai perheestämme ensimmäisenä biopassin, joka periaatteessa on voimassa viisi vuotta. Käytännössä passi kelpaa niin kauan kuin vekaran tunnistaa kuvasta, mikä pahimmassa tapauksessa tarkoittaa passin uusimista vuosittain. Päätöksen tekee poliisin mukaan viime kädessä tullimies, joten riskejä kannattaa välttää, ettei jää ns. rannalle ruikuttamaan.
Lapsosen passin hakeminen sujui sangen kivuttomasti, kun varasimme etukäteen ajan poliisin nettisivuilta. Tosin paikan päällä selvisi, että myös jommalla kummalla vanhemmista olisi pitänyt olla passi mukana, ajokortti kun ei kelpaa henkilöllisyyden todistamiseen. No arvatkaa oliko. Ystävällinen virkailija teki äidille henkilöllisyyden tunnistamisen, mikä tarkoitti kymmenen minuutin kuulustelua, jonka aikana piti muistaa ulkoa vanhempien syntymäpäivät, edelliset osoitteet ja muuttovuodet, isovanhempien koko nimet ja miehen henkilöturvatunnus. Muun muassa. Himppasen meinas tuskan hiki nousta pintaan, mutta onnistuin vakuuttamaan, että minä olen juuri minä.
Reissuista enemmän tarinaa matkablogimme Halpamatkojen puolella, sinne vaan lukemaan jos menneet ja tulevat matkat kiinnostavat. Blogiin on taltioitu ajatuksia ainakin Kaakkois-Aasian maista, muutamasta Euroopan kaupunkikohteesta sekä automatkoista Ranskassa ja Italiassa.
May 16, 2010
Kesämies maitokuurilla
Mikä muutos vekarassa on viime viikkoina tapahtunut! Vauvan sisältä on kuoriutumassa esiin varsinainen persoonallisuus, joka nauraa, jokeltelee, seuraa ja seurustelee. Hän tarttuu kiinni koiran tassusta, puristaa ja purskahtaa nauruun. Hän nappaa tutin suustaan, heittää sen lattialle ja odottaa, että isi tai äiti kyykkivät tutin ylös - ja nauraa päälle. Hän odottaa suu auki bataattisosetta ja osaa ilmaista, milloin lusikka tulee liian hitaasti tai liian vauhdilla. Hän rakastaa uimista, vaunukävelyitä ja sitä, kun joku puhaltaa ilmaa pienille kasvoille.
Jos vekara saisi päättää, hän oleilisi nakuna aamusta iltaan. Eläköön mahtaville uv-vaatteille, jonka ansiosta ipana voi kelliä ulkosalla ilman, että tarvitsee pelätä auringossa palamista.
Lähes kuukauden maidottoman díetin jälkeen altistus aloitettiin tänään. Sairaalassa vekara sai puolen tunnin välein Tuttelia, ensin ihan vähän ja viimeiseksi melkein desin. Ipana oli lopulta niin täynnä, ettei ihan koko määrää saatu uppoamaan masuun - altistettavalle annetaan nimittäin sama määrä nestettä oli hän neljä kuukautta tai neljäkymmentä vuotta.
Ihoreaktioita ei tullut, kun ei niitä ole koskaan aiemminkaan ollut - nyt odotan jännityksellä ensi yötä. Altistusta jatketaan kotona siten, että ipana saa kolmesta viiteen desiä Tuttelia päivässä. Vähän huolettaa, että kuinka oma maitobaarini reagoi noin isoon määrään korviketta. Neljän päivän päästä joka tapauksessa jutellaan lääkärin kanssa seuraavan kerran.
Lopuksi vielä hieman statistiikkaa. Vekaravaara-blogia eri kirjoitusasuissa googlataan yli 10 000 kertaa kuukaudessa, ja vakinaisia lukijoita on monta tuhatta. Kiitos teille kaikille, jättäkäähän merkkejä käynneistänne!
Jos vekara saisi päättää, hän oleilisi nakuna aamusta iltaan. Eläköön mahtaville uv-vaatteille, jonka ansiosta ipana voi kelliä ulkosalla ilman, että tarvitsee pelätä auringossa palamista.
Lähes kuukauden maidottoman díetin jälkeen altistus aloitettiin tänään. Sairaalassa vekara sai puolen tunnin välein Tuttelia, ensin ihan vähän ja viimeiseksi melkein desin. Ipana oli lopulta niin täynnä, ettei ihan koko määrää saatu uppoamaan masuun - altistettavalle annetaan nimittäin sama määrä nestettä oli hän neljä kuukautta tai neljäkymmentä vuotta.
Ihoreaktioita ei tullut, kun ei niitä ole koskaan aiemminkaan ollut - nyt odotan jännityksellä ensi yötä. Altistusta jatketaan kotona siten, että ipana saa kolmesta viiteen desiä Tuttelia päivässä. Vähän huolettaa, että kuinka oma maitobaarini reagoi noin isoon määrään korviketta. Neljän päivän päästä joka tapauksessa jutellaan lääkärin kanssa seuraavan kerran.
Lopuksi vielä hieman statistiikkaa. Vekaravaara-blogia eri kirjoitusasuissa googlataan yli 10 000 kertaa kuukaudessa, ja vakinaisia lukijoita on monta tuhatta. Kiitos teille kaikille, jättäkäähän merkkejä käynneistänne!
May 14, 2010
May 12, 2010
Matkarattaat ja mangomassu
No niin, päädyimme sitten tilaamaan nykyisiin kärryihimme kuljetusboxin sen sijaan, että olisimme ostaneet kokonaan uudet matkarattaat. Piti tätäkin asiaa oikein monta päivää pohtia, vaikka nimen omaan monikäyttöisyytensä vuoksi ostimme alun perin juuri Bugaboot. Oh blimey, ei olla aina ihan niin viisaita, ei.
Tilasin kuljetusboxin BabyCaresta Hollannista, mistä myös rattaat ja turvakaukalo ovat peräisin. Oli muutaman kympin halvempi kuin Suomessa, ja säästöä tuli sitäkin enemmän, kun samaan tilaukseen lähti Tripp Trapp -syöttötuoli. (Oikeasti ei tullut paljon mitään säästöä, kun jotenkin epähuomiossa näppäilin hiirellä ostoskoriin myös heijastinnauhat *klik*, laukkukoukun *klik* ja aurinkokuomun (kuva alla) *klik* - Visa-kortti laulaa Hoosiannaa)
Ihaninta maailmassa on justiinsa nyt kuitenkin vekara, joka juttelee, nauraa käkättää ja kiljuu ilosta aamusta iltaan. Meillä on niin hauskaa yhdessä :D Päivässä on myös uusi ohjelmanumero, syöminen! Ipana oottaa sapuskaa suu auki kuin pieni linnunpoikanen ja söisi arviolta niin paljon, kun äiti suostuu antamaan. Aloitimme viime viikolla varovasti mangososeella ja tänään ruokalistalle otettiin bataatti. Näillä mennään nyt maanantain maitoaltistukseen asti ja katotaan sit, miten jatketaan. Yhtään en osaa sanoa, löytyykö allekriaa, mutta joka tapauksessa ihottuma on kadonnut, pulauttelu vähentynyt eikä maha enää vaivaa öisin. Hip hip huraa!
Ihaninta maailmassa on justiinsa nyt kuitenkin vekara, joka juttelee, nauraa käkättää ja kiljuu ilosta aamusta iltaan. Meillä on niin hauskaa yhdessä :D Päivässä on myös uusi ohjelmanumero, syöminen! Ipana oottaa sapuskaa suu auki kuin pieni linnunpoikanen ja söisi arviolta niin paljon, kun äiti suostuu antamaan. Aloitimme viime viikolla varovasti mangososeella ja tänään ruokalistalle otettiin bataatti. Näillä mennään nyt maanantain maitoaltistukseen asti ja katotaan sit, miten jatketaan. Yhtään en osaa sanoa, löytyykö allekriaa, mutta joka tapauksessa ihottuma on kadonnut, pulauttelu vähentynyt eikä maha enää vaivaa öisin. Hip hip huraa!
Subscribe to:
Posts (Atom)