Voi kun osaisin jotenkin sanoihin vangita sen, millaista elämä Vekaravaarassa nykyään on - toisiaan seuraavia hetkiä ajassa, joista jokainen on kuin pieni pätkä komediaesitystä.
Vekara oppii joka päivä jotakin uutta, tekee, touhottaa, juoksee ympyrää, huutaa öisin sängyssä vuoroin maitoa, vuoroin mopoa, nauraa, hassuttelee ja saa äidin ja isin hymyilemään tuon tuostakin. Hän ajaa automatolla poliisimopolla piipat päällä kauppaan ostamaan jätskiä (äitin poika!), tahtoo Ikeaan syömään hodaria, kouluttaa koiria huutamalla "Unska iljaa, Mauri istu!", tippuilee yöllä sängystä ja aamulla avaa silmänsä ja huutaa: "Heläsin. Nonnis.".
Iltapalaksi se syö vanukasta niin, että pesuun menee vaatteiden lisäksi pöytäliina, verhot ja tapetit.
Kertakaikkisen hassu pieni mies.
No comments:
Post a Comment