Jun 26, 2012

Päiväkodin kesäloma



Lammassaari 6/12

Sisällä talossa viuhuu pyörremyrsky. Luulen niin, ihan en voi olla varma, koska se liikkuu niin liukkaasti. Voi se olla myös ipana. En ole ikinä tavannut toista lasta, jossa olisi niin paljon virtaa kuin meidän kakarassa. Sellainen energiapesäke kun on, se ei paljoa tarvi muuttuakseen hirmumyrskyksi. En nimittäin oo koskaan tavannut myöskään yhtä uhmakasta lasta, paitsi työkaverin tytär Selma, joka sai yhtenä iltana niin kauheat kilarit, että ensin oksensi ja sen jälkeen pyörtyi. (Kestämistä vaan sinne!). Ehtymätön riehuenergia ja melkoinen uhma on yhdistelmä, jonka ylikiehumista on joka tapauksessa syytä välttää. Hänet on parasta pitää kiireisenä tai hän keksii tekemistä ihan itse. Kuten yhtenä aamuna, kun sotki sekä seinät että koiran viiliin ja nauroi makeasti päälle.

Edessä on kuusi viikkoa kesälomaa päiväkodista. Olen kauhusta jäykkänä. Odotukseni loman suhteen liittyvät lähinnä hengissä selviämiseen.

Onneksi on kesäinen kaupunki, jossa voi vaikka retkeillä. Pari viikkoa sitten otimme koko jengi pyörät alle, suihkimme Arabianrantaan ja patikoimme reilun kilometrin matkan Lammassaareen. Voi että olikin jännää juosta pitkospuilla ja pysähtyä tuon tuostakin ihmettelemään lintuja, leppäkerttuja ja muurahaisia. Perillä söimme kunnon eväät, että jaksoimme vielä palata kotiinkin. Sinä iltana ipana ei jaksanut enää tehdä mitään kovin isoja tuhoja. Vanhemmat 1, ipana 0.


Mutta mitä tehdä sadepäivinä? Älkää ehdottako muistipelejä tai elokuvia, tarvitaan jotakin järeämpää, mihin energian voi suunnata. Helsingissä on HopLop ja Merimaailma, mutta mitäs muuta?

Jun 25, 2012

Varaston tyhjennys! Ale!

Villa Viinerin ullakon ja kellarin aarteita laitetaan pikku hiljaa kiertoon. Kannattaa käydä aina välillä kurkkaamassa osoitteessa Huuto.net

Jun 18, 2012

Mitäettä eli kyselyiässä

Se alkaa heti aamusta.

Mistä maito tulee? Kuka sen tekee? Missä se meijeri on? Miksi se on valkoista?
Mistä leipä tulee? Kuka sen tekee? Miksi isi tekee leipää? Mistä leipä on tehty?
Ai mitä ne jauhot on? Mistä ne tulee? Miksi niissä on siemeniä?
Mistä juusto tulee? Kuka sen tekee? Miksi juusto on väkevää? Mitä on väkevä?

16 tuntia vuorokaudessa. Kun se vihdoin illalla hiljenee, minä tuijotan seinää. Enkä sano yhtään mitään.

Jun 7, 2012

Kriisi ja sen ratkaisu




"Äiti, minä rakastan sua", se höpötti varhain aamulla mun korvan vierssä. Pienet räkäiset nakkisormet avasivat mun silmiä ja nenä nykerössä ipana jatkoi: "Sinä oot niin ihana". Kun sanoin sille, että se ite on maailman ihanin, hän huokaili draamaattisesti: "Voi kiitos, tuntuupa hyvältä". Mainio ipana. Todennäköisesti hän vain toistelee lauseita, joita hänelle höpötetään, mutta samapa tuo, hyvä mieli siitä tulee kuitenkin.

Eilen aattelin, että oon aika vanha. Syksyllä täytän 32, ja se tuntuu paljolta. Aikuiselta. Meinasi siinä jo kriisiä pukata, mutta onneksi pysähdyin ajattelemaan elämääni nyt. Olen saanut tehdä aivan mahtavia töitä, ja juuri nyt olen paikassa, josta en olisi osannut edes haaveilla. Kaikista tilanteista en ole saanut tyylipisteitä, mutta voin olla tyytyväinen niistä hetkistä, kun olen tuonut toivoa ja vaikuttanut positiivisesti toisen ihmisen elämään.
Sitten minulla on tuo ipana, elämäni valo, suurin rakkaus ikinä. Ympärillä on tiivis perhe ja ystävät, jotka elävät rinnalla iloissa ja suruissa, tyvenellä ja hirmumyrskyissä. On niin upea talo, ja talossa paljon elämää. Ja ipanan iskä, mun mies, jonka kanssa saa kasvaa, oppia ja elää elämää, jossa arkisin syödään valkoviinirisottoa ja viikonloppuisin kokataan läjäpäin maailman parhaita pitsoja. Ihania haaveita, jotka kutkuttelevat sydämessä, kun niitä ajattelee.

Siinä se mun kymmenen minuutin ikäkriisi sitten oli. Onneksi, aikaisempi kestikin paljon pidempään ja oli jokseenkin ikävä kokemus. Nyt tuntuu hyvältä ajatella, miten rikasta elämää sitä onkaan saanut elää. Tähän ikään mennessä oikein hyvä saavutus. Taputan itseäni olalle ja jatkan korkkarit kopisten kohti vuotta numero 32.

Jun 5, 2012

Möröt, jotka rakastavat banaania



Olen ymmärtänyt, että vanhempien on tärkeä pitää yhtenäinen linja kasvatuksessa. Siksi on nyt sovittu, että hirviöillä on isot hampaat, jotta ne voivat syödä porkkanoita ja pienet hampaat siksi, että ne saavat kuorittua banaanin. Hirviöt eivät missään tapauksessa syö mitään muuta, eivät varsinkaan pieniä poikia, kuten vekara pelkää. Tähän on vekaran vanhempainkomissio kokouksessaan päätynyt, ja tästä pidetään kiinni. Hirviöiden olemassaoloa emme lähde kiistämään, sen verran vahva on lapsen usko niihin.


Vekaravaarassa on vietetty ihania viikonloppuja kesälomia odotellessa. Ipana on käynyt mamman ja papan kanssa kalassa ja vanhempien kanssa ravintolassa syömässä. Oon niin iloinen, kun elohopean vilkkaan apinamme voi taas viedä ihmisten ilmoille syömään. Konstailemattoman hyvää ruokaa hupaisassa miljöössä tarjosi Viikinkiravintola Harald, joka on hiljattain avattu myös Helsinkiin. Aikuisten illalliselle valitsisin jonkun toisen paikan, mutta perheen kesken toimi oikein hyvin.

Nyt uskaltaa tuulettaa sitäkin, että ipana on oppinut päiväkuivaksi. Sitkeällä harjoittelulla ja kehumisella hommaan meni pari viikkoa. Onnistumisen avaimet löytyivät puskapissaamisesta sekä siitä, että sisällä saa käydä seisten pöntöllä. Lisäksi isi vei ipanaa vessaan käsistä hyppyyttämällä, mikä toi hommaan tarvittavaa lisäjännitystä. Toissapäivänä hän kävi ensimmäistä kertaa ihan yksin vessassa ja oli suorituksestaan niin ylpeä, että ego ei meinannut mahtua kulkemaan edes olohuoneen pariovista.

Omenapuut kukkivat vielä hetken. Taimet ja tulppaanit kukoistavat. Elämä puskee mullasta ja tuo tullessaan toivoa tulevaisuuteen.