Känkkäränkkä hymypoika

Vekaraa on viime päivinä kiukuttanut oikein olan takaa. Ruoka ei maistu eikä muutenkaan mikään oikein kelpaa*. Olemme epäilleet syyksi keuhkoputkentulehduksen jälkimaininkina tullutta kovaa yskää sekä yleistä ketutusta, joka liittyy johonkin vaiheeseen**.

Toissapäivänä ipana puraisi isäänsä sormesta, joten älysimme kurkata suuhun. Eikä ihme, että vähän kiukuttaa: tyyppi on viikossa puskenut poski- ja kulmahampaita oikein sarjatyönä. Bless him ja bless Panadol, joka ei auta yleiseen ketutukseen, mutta helpottaa ikenien kutiamista.

Se siitä, tässä kurkkaus ipanan 1-vuotis kuviin. Kaikki kunnia Petra Rothille, suosittelen!

* Poikkeuksen muodostaa päiväkoti, jonka pihaan saapuminen saa ipanan naaman näkkärille.
** Lapsiperheessä yleisimmin käytetty sanonta on "Se on varmaan joku vaihe". Vaiheita onkin kätevästi ihan koko ajan ja joka lähtöön - esimerkiksi nyt elämämme "vaihetta", jossa ipana kuvittelee, että kaikki ihmiset ja tavarat ovat olemassa vain häntä varten. Kuullostaako hauskalta? Koitapa selittää 1-vuotiaalle, miksi leivänpaahdinta ei saa vetää perässä ympäri asuntoa.