Tein ipanalle joulukalenterin. Karkkia, legoukkoja, värikyniä ja kaikenlaista muuta pientä.
Viime yönä laskin, että kävin hereillä yhdeksän kertaa. Herään, kun lonkat puutuvat ja pitää vaihtaa kylkeä. Herään, kun pikku kakara riehuu. Herään, kun esikoinen näkee painajaisia ja kun hän pissaa sänkyyn. Herään, kun mies kuorsaa ja kun mun pitää käydä vessassa. Koska kaikki yöt ovat tällaisia, olen päivät ihan pihalla. Unohtelen asioita. Ihmettelen, kun en pääse postilaatikon avaimella sisälle kotiin.
Jäljellä on luojan kiitos enää 14 työpäivää. Yhtään enempään en pystyisi. Neuvolasta tarjottiin supistusten takia jo saikkua, mutta en ottanut. Ehdin minä kotonakin vielä kypsyä.
Mutta noin muuten: kaikki hyvin. Luovutin, ja ostin uuden talvitakin. Se, millä selvisin esikoisen odotuksen loppuun asti, oli ratketa saumoistaan, kun tungin sen päälleni. Kymmenisen viikkoa vielä. Odotan jännityksellä, millaisiin mittoihin vielä pääsen.
No comments:
Post a Comment