Elämä on tosiaan arvaamatonta. Tässä on se kohta, jossa käärme puraisee häntäänsä, alku ja loppu ovat yhdessä ja samassa pisteessä - elämä paiskaa kättä kuoleman kanssa.
Yksi elämä on alkamassa, toinen päättymässä.
Olen pohjattoman surullinen ihmisestä, joka pitkän ja onnellisen elämän elettyään on ennemmin tai myöhemmin pääsemässä luojansa luokse. Yhtä aikaa sisälläni asuu ilo, uusi ihminen ja uusi elämä, joka tuo mukanaan enemmän onnea ja rakkautta kuin mikään tähän asti.
Ilo ja suru samassa kyyneeleessä.
No comments:
Post a Comment