Uskaltaisiko jo sanoa, että vekara on matkalla?
Supistukset ovat jatkuneet aamukymmenestä 4-20 minuutin välein. Viimeksi kuluneet kolme tuntia on supistanut säännöllisesti alle kymmenen minuutin välein. Anoppi ehätti jo tiedottamaan Kättärillekin, että viimeistään huomisen puolella ollaan sinne tulossa.
Toistaiseksi pärjään hyvin kotona, syön pitsaa ja katson telkkaria ja viiden minuutin välein vedän tiputanssia, kun en kerta kaikkiaan pysty supistuksen aikana olemaan paikoillani. Supistukset tuntuvat kovina kramppeina alavatsalla ja kestävät kerrallaan hieman yli tai alle minuutin.
Ulkona sataa lunta aivan sakeanaan, onneksi ei ole pitkä matka sairaalaan. Koiruudet vois varmaan kohta puoleen viedä hoitoon, niin ei sitten keskellä yötä tarvitse toisten unta häiritä.
Toistaiseksi en vielä tajua ollenkaan, että vekara saattaa olla maailmassa jo huomenna!
Oi, että! Kohta se sieltä tulla tupsahtaa! Tämähän menee entistä jännemmäksi! ; )
ReplyDeleteT.
Heidi
Mua jännittää ihan pöllönä!
ReplyDeleteTää on kuin jotain jännityssarjaa seurais! Tsemppiä!!
ReplyDeleteViimeiset kaksi tuntia viiden minuutin välein tai alle ja olo on välillä jo aika haastava. Kiitos tsempeistä, ehkä vekara tosiaan syntyy :O
ReplyDeleteTsemppiä täältäkin!!!!
ReplyDeleteIhmeellisen hyvin kuitenkin olet jaksanut päivitellä blogia jos vekara on jo matkalla! Ihanaa!!! Hartsalle kans tsempit sillä sekin niitä tarvii.
Vekara taitaa nyt olla täällä, joten ei muuta kuin onnea äiti, onnea isä, onnea pieni perheenlisä!
ReplyDeleteTsemppiä ja onnea koko konkkaronkalle!