Aug 25, 2010

Kissankulman kauhu

Kyllä sitä ehdittiinkin jo odottaa, ja voi naurun määrää, kun se eilen saapui - ensimmäinen hammas. Ukkeli on yhtä hymyä, vaikka seuraavakin naskali odottaa jo ihan ikenen pinnassa pulpahtamistaan.

Työläisäidin arki on lähtenyt sujumaan oikein mukavasti, kiitos vaan kysymästä. Ehdin aamuisin vähän pusutella ja leikittää ukkoa ja iltapäivisin hän oottelee mua hymy huulilla kotiin. Töissä on helppo olla, kun tiiän, että ukkeli on isin kanssa kotona ja heillä on oikein mukavaa kaksistaan.

Vekara pitää isinsä kiireisenä aamusta iltaan, sillä hän on oppinut seisomaan ja kiipeää ponnekaasti ihan koko ajan sohvalle, astianpesukoneeseen, apupöydälle, kylpyammeeseen ja ihan mihin vaan keksii. Isin paikkaillessa vekaran tuhoja hän kiitää kaatamaan koirien ruokakupit, vääntämään tietokoneen piuhat ja nappulat solmuun ja repimään varomattomasti jätetyt lehdet ja kirjeet.

Oh joy, elämä on juuri nyt melkoisen ihanaa. Onneksi on vauvauinti, jossa ipana saa edes kerran viikossa luvan kanssa riehua itsensä uuvuksiin. Sukeltaminen sujuu jo melko hyvin, katsokaa vaikka!

2 comments:

  1. haha, agressiivisen näköinen tuo kolmas kuva jossa harri tuuppaa veteen. ilme on niin vakava!

    r

    ReplyDelete
  2. Totta :D Oikeesti meillä on ihan leppoisaa ja hauskaa uimassa!

    ReplyDelete