Braxton Hicks eli miksi loppuviikko kuluu sairaslomalla

Hupsista vaan, eilisaamun neuvolasta tieni ei kulkenutkaan töihin vaan takaisin kotiin. Loppuviikko sairaslomaa, syynä Braxton Hicksit eli harjoitussupistukset, jotka eivät saisi vielä tässä vaiheessa raskautta tuntua kipeinä. Määräyksenä tehdä kaikkea kivaa eli uida, tanssia, katsoa elokuvia, tavata ystäviä, syödä ja levätä. Kiellettyjen asioiden listalla työn tekeminen ja siivoaminen.

Oikeasti on ärsyttävää, koska haluaisin vielä olla töissä. Aikahan tässä tulee pitkäksi, jos nyt jo pitää jäädä kotiin. Mutta kattellaan päivä kerrallaan, toivottavasti ens viikolla voi taas mennä suolakaivokselle singahtelemaan :D

Kahden viikon päästä on ylimääräinen lääkärikäynti juurikin edellä mainitusta syystä. Muuten sekä vekaralla että emoaluksella asiat ovat mallillaan, keräämme painoa, liikumme ja voimme hyvin. Anoppi kävin eilen antamassa akupunktiota kramppeihin, suppareihin ja kipeisiin lonkkiin ja ainakin viime yön nukuin sikeämmin kuin pitkiin aikoihin.

Muistelin jostakin lukeneeni, että näillä viikoilla olisi hyvä aloittaa vekaran liikkeiden laskeminen. Mielikuvani oli, että kymmenen liikettä vähintään pitäisi tuntua. Aattelin, että no sehän käy järkeen, kun niitä tuntuu vähintään kymmenen tunnissa.

Tarkistin asian.

Kymmenen liikettä päivässä on riittävä. Kymmenen liikettä tunnissa on... jokseenkin vilkas lapsi?


Maha kasvaa nyt nätisti keskikäyrällä, todistusaineistona kuvat viikoilta 26+4 ja 28+5.